Miksi jokaisen kannattaisi kiinnostua mielenterveyspalveluista?

13.05.2021

Joka toinen suomalainen kokee jossain vaiheessa elämää mielenterveyden haasteita, mutta vain puolet saa tarvitsemaansa apua. Välillisesti mielenterveyden haasteet koskettavat meistä jokaista. Koronakriisi on lisännyt avun tarvetta mutta vaikeuttanut avun saamista entisestään.

Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Nämä lapset ovat itsekin vaarassa sairastua. Mielenterveysongelmat ovatkin myös lasten ja nuorten tavallisimpia terveysongelmia.

Opiskelijoiden uupumus on hälyttävää. Vuoden 2019 lukiolaisbarometrissa 37 % kertoi uupumuksen hidastavan opintoja, ja tänä vuonna korkekaouluopiskelijoista jopa 60 % kertoo olevansa joko täysin uupunut tai uupumisriskissä. 

Mielenterveysongelmat ovat nykyään yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Myös nuorten aikuisten työkyvyttömyys mielenterveyssyistä on lisääntynyt 30 % vuosina 2005-2015. Jos haluamme lisätä työllisyyttä, on pakko kiinnittää huomiota mielenterveyteen. 

Rakenteet eivät ole pysyneet kehityksen mukana: kunnat käyttävät suhteellisesti vähemmän rahaa mielenterveyspalveluihin kuin 20 vuotta sitten, vaikka avun tarve on kasvanut. Tällä hetkellä painopiste on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen sijaan erikoissairaanhoidossa, jolloin hoidetaan jo eskaloituneita tilanteita. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveysongelmien syveneminen vähenee ja painopiste siirtyy pitkistä ja vaikeasti saatavilla olevista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittää useammille. Tarvitaan siis pysyvää lisäresursointia ja mielenterveyspalveluiden rakenteellista muutosta (terapiatakuuta!).

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, ja summa koostuu sosiaaliturvasta sekä työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista. Mielenterveyden hoitoon ja tukemiseen panostaminen tuottaa 15 vuoden aikana 3-6-kertaisen hyödyn. Miksi mielenterveyspalveluihin ei siis panosteta?